Demokraattiseen seutuhallintoon

Helsingin seudun kehitykselle on ollut ominaista koko itsenäisyytemme ajan Helsingin ydinaluetta ympäröivien alueiden liittäminen pala palalta Helsingin kaupunkiin. Aivan viime aikoina on myös keskustelu siitä, olisiko syytä siirtyä alueiden sijasta kokonaisten kuntien yhdistämiseen. Pala palalta kasvamisen kehityksessä viimeisin näyttö oli Sipoon osien liittäminen idässä Helsinkiin ja yhä vain jatkuva keskustelu Helsingin ja Vantaan liittämisestä  yhteen. Siinä ohessa voitaisiin liittää sitten Espoo ja Kauniainen toisiinsa aivan yhtä hyvin perustein. Nyt keskustelu on laajentunut tulevan kuntauudistuksen myötä koskemaan myös kaikkien pääkaupunkiseudun neljän kunnan, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistämiseen Sipoon kanssa.

Mutta onko tällaisessa yksinapaisessa keskustelussa mitään järkeä?

Alueliitosten ohella Helsingin seudulle ja aivan sen ytimeen on muodostunut yhteistyökuvioita, jotka toteutuivat ensin YTV:ssä (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) ja sitten  vuoden 2011 alusta HSL:ssä (Helsingin seudun liikenteen kuntayhtymä) ja HSY:ssä (Helsingin seudun ympäristötekniikan kuntayhtymä). HSL suunnittelee liikennejärjestelmän metropolialueen neljäntoista kunnan alueelle ja huolehtii sen ydinalueiden joukkoliikenteestä tilaajana. HSY huolehtii puolestaan  ydinalueen vesihuollosta ja jätehuollosta sekä mm. ilmanlaadusta.

Helsingin seutu eli sen metropolialueen neljätoista kuntaa on lisäksi revitty hajalle lukuisilla hallintorakenteilla. Neljäntoista kunnan lisäksi on  monia maakuntaliittoja, hiippakuntia, kihlakuntia, poliisipiirejä, hätäkeskuksia jne.

Mikä siis neuvoksi?

Voitaisiinko kaivaa esiin jo vuonna 1987 tehty ”Seutuhallintokomitean mietintö”. Komitean puheenjohtajana oli Erkki Tuomioja Helsingistä ja varapuheenjohtajana Markku Markkula Espoosta. Komitea teki tehtäväksiantonsa mukaisesti hallintorakenne-ehdotuksen pääkaupunkiseudun neljän kunnan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle. Tosin komitean varapuheenjohtaja Markku Markkula esitti seutuhallinnon alueen osalta eriävänä mielipiteenään, että seutuhallintoaluetta pitäisi oleellisesti laajentaa Helsingin seudun koko työssäkäyntialuetta koskevaksi.

Jospa aika olisi nyt kypsä Tuomiojan komitean mietinnön toimeenpanoa varten Markkulan esittämällä 14 kunnan alueella? Näin Helsingin seudun metropolialue saisi demokraattisesti valitun johtoelimen, seutuvaltuuston, jonka alle voitaisiin kytkeä kaikki maankäytön, liikenteen, asumisen ja ympäristön toiminnot. Voitaisiin sitten myös yhdistää nyt useisiin eri lohkoihin ja kuntayhtymiin hajonnut muu hallinto.

Mieleeni onkin tullut, että ns. Muu Suomi haluaa pitää Helsingin seudun metropolialueen lukuisissa hallintorakenteissa riitelevinä osasina ja tätä kehitystä tukee hyvin Helsingin kaupungin yksisilmäinen pyrkimys edetä  alueliitoksista kuntaliitoksiin. Riitelevälle metropolialueelle ei osu esim. valtion liikennerahoitusta juuri lainkaan sen kokoa ja liikenteellistä merkitystä vastaavasti, maankäyttö hajoaa ja pitkien työmatkojen seurauksena metropolialueella asuvien ihmisten hiilijalanjälki on valtaisa. Eikö ympäristön hoitoon kiinnitetä riittävästi huomiota. Tarvitaan siis pikainen hallintoremontti.

Martti Tieaho

DI, Rakennusneuvos